Pikaisella keskustareissulla löysin kirjakaupasta paketillisen kivoja tarroja, joilla saa menneen maailman tunnelmaa kaikenlaisiin askarteluihin. Näitä käytän varmasti tulevissa korttipuuhissani.
Tarra on helpompi kuin leimasin, jolla saan yleensä aina sössittyä: joko väri leviää liikaa, leimasin liikahtaa tai sitten olen itse ihan värissä ja sotken kaikki paikat. Näissä tarroissa on sekin etu, että samassa paketissa on paljon erilaisia kuvioita, leimoja, tekstejä ja värejä samalla kertaa.
Sain äidiltä syntymäpäivälahjaksi tällaisen veikeän vekottimen! Kyseessä on Lékuén silikoninen kastikepursotin, jolla saa koristeltua ja maustettua ruoka-annoksia ja leivonnaisia. Päätin kokeilla pursotinta ensimmäisen kerran (kas kummaa) suklaakoristeluihin. Suklaan voi paloitella suoraan pursottimeen ja sulattaa kätevästi mikrossa.
Pursotin on siis mikroaaltouunin, pakastuksen ja astianpesukoneen kestävää silikonia. Mukana tulee kaksi eri kokoista pursotuspäätä ja tulppa esim. salaatinkastikkeen pidempiaikaista jääkaappisäilytystä varten
Joskus aiemmin talvella tilasin Ullan unelmasta oinas-piparimuotin horoskooppimerkkini mukaan. Tällä muotilla otin murotaikinasta pikkuleipiä ja paistoin normaalisti ohjeen mukaan.
Kippurasarvet suklaakoristeluineen kuivumassa.
Hirvitys, kuinka kamalaan kuntoon silitysrautani olikaan päässyt!! Edellisestä putsauksesta oli hävettävän kauan aikaa, joten päätin tarttua härkää sarvista.
En ollut muistanut ostaa mitään silitysraudan puhdistamiseen tarkoitettua ainetta, joten kaivoin ruokasoodapurkin esiin. Ripottelin ruokasoodaa kostutetulle talouspaperille, jolla sitten hankasin silitysraudan pohjaa. Tarpeeksi hangattuani puhdistin pinnan vielä kostealla liinalla.
Ja mikä kaunotar raudastani tulikaan! Suorastaan häikäisevä! En saanut edes lähikuvaa onnistumaan, sillä kamera zoomasi aina taustalta peilautuviin peikonlehtiin, joita nyt siis saatte ihailla puhtaan silitysraudan kautta... :D
Pikkuleipämuotteja on kertynyt ajan saatossa jonkin verran. Ja arvatkaa kuinka usein teen pipareita? Niin, aika harvoin! :) Kyse on siis jonkinlaisesta riippuvuudesta: "pakko saada tuo muotti ja tuo... Ja vielä tuokin". Ne ovat vaan niin ihania! Etenkin metalliset, joita käytän välillä koristeina keittiössä roikkumassa tai olohuoneen seinälokerikossa.
Aika moni näistä muoteista on saatu lahjana ja osan olen hankkinut alennusmyynneistä, joten ei niihin kovin isoa summaa ole uponnut. Muutama muotti jäi vielä kuvien ulkopuolellekin...
Olen tehnyt monesti koristeita pienillä pikkuleipämuoteilla. Esim. perinteisellä piparinmallisella minimuotilla tein Auroran kakun vaaleanpunaiset kukat. Tähtimuotillakin saa kivoja kukkia aikaan. Metallimuoteilla voi leikata koristeita myös vihanneksista, juustosta ja kinkusta vaikka voileipäkakkuun tai salaattiin.