Kevätkuvia 2

Puro virtaa... Ruissalon lenkkipolulta otettuja kuvia.

Lätäköstä heijastuu metsä ja taivas.

Airiston jäätilanne tältä aamulta. Aiemmin tällä viikolla jäitä näkyi enää vain kauempana laivaväylillä, mutta loppuviikkoa kohti etelätuuli painoi ne taas kohti rantaa.

Tätä ei pysty käsittämään! Mikä itu on kantaa piknik-kamat jonnekin Kuuvan perukoille ja sitten jättää roskakasat jälkeensä? Eikö sen vertaa liiku päänupissa, että voisi kantaa omat roskansa pois luonnosta? Ihme ihmisiä. Tai mitä lienevät örkkejä...

Kevätkuvia 1

Kuvasin kevättä Katariinanlaaksossa eilen. Pikaisella kuvauspatikoinnilla bongasin monenmoista kevätjuttua, joista parhaat tässä. Ylimpänä fasaanipari. Fasaani muuten rääkäisee niin kovaa, että sitä pelästyy, jos sattuu lähistöllä olemaan eikä huomaa lintua...

Maisemia

Aurinko tuli tänään hienosti näkyviin matkalla kohti Ruissalon Kuuvaa. Pysähdyttiin sen verran, että nappasin kännyllä kuvan (ylempi). No, ei kuvasta saa samaa vaikutelmaa, mutta valo oli jo ihanan keväinen! Alemmassa kuvassa aurinko on juuri ehtinyt laskea Rymättylän taakse. Pilvien ja värien näytelmä oli huikea! (Eikä sekään näy kuvassa samanlaisena kuin luonnossa.)

Tässä vielä pari vanhempaa kännykuvaa samasta paikasta Kuuvan kallioilla. Alemmassa kuvassa on haloilmiö (sivuaurinko) keskellä. Siitä piti räpsiä kuvia tietysti!

Kuuva on hauska paikka siitä, että koskaan ei tiedä millaisena maisema avautuu polun päässä. Muistan kuin viime syksynä ajelin Ruissaloon aivan paksussa, synkässä sumussa. Hyvä kun eteensä näki. Lenkkipolulle päästyäni aurinko olikin yhtäkkiä näkyvissä ja Airisto siinsi ihan selkeänä ja kirkkaana. Ja taas kaupunkiin palattuani palasi myös sumu...

Pörriäisen pelastus

Tämänpäiväisellä melontalenkillämme mieheni huomasi merihätään joutuneen kimalaisen, joka sitten nostettiin nopeasti kajakin lastiluukulle kuivumaan. Kuvasin kimalaista ja jatkoimme melomista hetken aikaa. Muutaman sadan metrin päästä kimalainen otti ja lähti lentoon, ilmeisesti jo tarpeeksi kuivuneena.

Tänään 48 kilometriä melontaa takana.

Melomassa

Olen pitkästä aikaa jatkanut melontaharrastustani, joka loppui joskus muinoin alkumetreilleen. Aluksi jännitti hypätä kajakkiin ja lähteä vesille, mutta jännitys katosi täysin, kun pääsin kunnialla kyytiin ja sain melan käteeni.

Olin jo unohtanut kuinka hienoa melominen on ja kuinka luonnolliselta se tuntuukaan! Vedenpinta on aivan lähellä, kosketusetäisyydellä. Välillä nostan vauhdissa melan kannelle ja laitan kädet veteen. Vesi virtaa sormien välistä ja viilentää mukavasti. Jossain hyppää kala pintaan, toisaalla silkkiuikku tekee sukelluspyrähdyksiään. Käki kukkuu läheisen rannan puissa.

Meloja on hyvin lähellä luontoa. Kajakilla pääsee sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei voi veneellä mennä ja mikä parasta: kajakki on hiljainen. Jos vain meloja itse on hiljaa, niin ei kuulu muuta kuin veden hienoinen roiske... :)

Nyt viidennen iltalenkin jälkeen olen saanut kasaan 42 kilometriä ja valtavasti hyvää mieltä. Kannattaa kokeilla melontaa! Lisätietoja ja opastusta löydät täältä.

Kukkia siellä, kukkia täällä...

Ruissalon metsiköt ovat ihan täpötäynnä valkovuokkoja! Pakkohan niitä oli kuvata. :)

Huikeat pilvet!

Kuvia auringonlaskupilvistä parin viikon takaa. Aika huikeat värit oli!

Pieni vaiva, hyvä mieli

Lumet ovat sulaneet suurimmasta osasta Suomea jo aikaa sitten ja kinosten kadottua jäljelle on jäänyt kaikenlaisia roskia ojia ja pientareita "kaunistamaan". Käyttämäni lenkkipolun parkkipaikan vieressä olevan ojankin roskamäärä on ärsyttänyt päivä päivältä enemmän, joten päätin tehdä asialle jotain.

Tänään nappasin lenkille lähtiessäni kumihanskat ja muovikassin mukaan ja keräsin ojasta roskat pois. Roskaista aluetta oli n. 100 metrin pätkä ja aikaa projektiin kului alle 10 minuuttia. Muovikassi täyttyi siis varsin pienellä vaivalla.

Suosittelen roskakampanjaa muillekin! Hetken panostuksella saa itselleen hyvän mielen ja kaikille puhtaamman ympäristön.

P.S. Kuvassa hehkuu sateenkaaripalsamin kukka ilta-auringossa.

Bongausta

Nämä kuvat otin pääsiäisenä Ruissalosta.

Linnut laulavat jo keväisesti! Viime viikolla näin kurkiauran ja myös peipposen laulu alkoi kaikua sieltä täältä. Mustarastaat ovat laulaneet pihapiirissä jo useamman viikon.

Tunnelmaa "tunturilta"

Kiipesin läheiselle kukkulalle yhtenä iltapäivänä ollessani kävelylenkillä. Aurinko teki laskuaan ja oli aivan ihanan kirpakka pakkasilma. Kahlasin lumessa, jota oli melkein polveen asti kallion päällä. Maisemia katsellessani tuli ihan Lappi-fiilis, vaikka lounaisrannikolla ollaankin. Puut ovat korkeilla paikoilla kitukasvuisia ja kun on näin paljon lunta, niin ei paljon puutu, että voisi kuvitella olevansa jossain pohjoisempana.

Kuvasta ei ihan heti uskoisi, että heti mäen alapuolella on asutusta, teollisuusalue ja lukuisia, isoja öljysäiliöitä...

Ruissalosta

Eilen oli aivan huikaisevan upea talvipäivä! Aurinko paistoi jo aavistuksen keväisellä sävyllä pilvettömältä taivaalta. Lähdin heti iltapäivällä työkeikalta vapauduttuani ulkoilemaan ja pakkasta uhmaamaan. Nappasin kameran mukaan ja ajoin Ruissaloon. Yläkuvassa Kansanpuisto.

Pukinsalmi sekä Pikkupukki (saari oikealla). Tuo etualalla oleva "kyntöpelto" on siis vettä. Siitä kulkee laivaväylä Tukholmaan.

Rantapromenadilta kuvattu kaupunki maalaismaiseman keskellä. Kuu näkyy ylhäällä vasemmalla, pienenä pisteenä tosin. (Klikkaamalla kuvia saat ne suurennettuna ruudulle!)

Pärskis!

Kuvia tämänpäiväiseltä kävelylenkiltä Ruissalon Kuuvassa. Airistolla oli kova aallokko. Aallot löivät voimalla rantakallioon, sitä oli hieno katsella.

Ylempänä kalliolla pari keltaista saunion mykiötä piti sinnikkäästi kiinni kesästä. Ne suorastaan hehkuivat kaiken kuolleen ja harmaan keskellä. Halusin kuvata nekin. :)